Suomi-Ruotsi -valtiosopimus – avoinna olevia kysymyksiä on vielä paljon

Suomi-Ruotsi -valtiosopimusta koskeva laki vahvistettiin 17.5.2024 ja se astuu voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Nyt kuitenkin suunnitellaan jo toiminnan konkreettista toteuttamista voimaantuloa silmällä pitäen. 

Laki on viralliselta nimeltään ”Laki Suomen tasavallan hallituksen ja Ruotsin kuningaskunnan hallituksen välillä raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdystä sopimuksesta”. Tehtäviä tulevat hoitamaan vain poliisimiehet, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet tehtäviä vastaavaan koulutukseen ja antaneet ennalta suostumuksensa hoitaa niitä. 

Koska avoinna olevia kysymyksiä on vielä niin paljon, jokaisen vapaaehtoiseksi harkitsevan poliisimiehen on syytä pohtia sitä, mihin on lähdössä mukaan. Neuvoisinkin odottamaan päätöstä siihen asti, että kaikki yhteistyösopimukseen liittyvät avoimet kysymykset ovat saaneet vastauksen.

Valtioneuvoston mukaan tässä sopimuksessa on kyse uudenlaisesta yhteistyöstä Suomen ja Ruotsin poliisien välillä. Maiden välillä ei ole aiemmin ollut kahdenvälistä sopimusta poliisiyhteistyöstä.

Sopimus sisältää määräykset pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavista kiireellisistä toimenpiteistä. Kummassakin tilanteessa toisen valtion viranomainen voi ylittää rajan ja ryhtyä toimiin vain, jos kyse on sellaisen vakavan rikoksen torjumisesta, johon liittyy ihmisen henkeä, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. 

Sopimuksessa tarkoitetun avun antaminen on vapaaehtoista. Apua ei olisi mahdollista antaa esimerkiksi silloin, kun vapaata poliisipartiota ei ole saatavilla. 

Toisessa valtiossa vakavien rikoksien takia työskentely vaikuttaa merkittävällä tavalla sekä poliisimiesten että toiminnan kohteena olevien henkilöiden asemaan ja perusoikeuksien toteutumiseen rajan kummallakin puolella. Poliisitoiminnassa ja poliisin tuottamissa palveluissa korostetaan perus- ja ihmisoikeuksia niin Suomessa kuin Ruotsissakin. 

Sekä apua vastaanottavan että sitä antavan valtion tulee ehdottomasti etukäteen varmistaa, että yhteistyötä suorittavat, kummankin valtion poliisipartiot omaavat tarvittavat tiedolliset, taidolliset ja kielelliset valmiudet työskennellä itsenäisesti ilman että yksittäisen poliisimiehen työturvallisuus tai oikeusturva taikka toiminnan kohteena olevan henkilön oikeusturva tai perusoikeudet saattaisivat vaarantua. 

Auki olevia kysymyksiä sopimukseen liittyen ovat muun muassa miten varmistetaan toisen maan toimivaltuuksia ja poliisitoimintaa ohjaavien määräyksien ja lainsäädännön tuntemus, miten taataan poliisimiesten työturvallisuus ja oikeusturvan toteutuminen sekä miten varmistetaan yhteistyöhön osallistuvien kielitaito.

Lisäksi auki on kysymys vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvottelut asiasta on jo aloitettu henkilöstöjärjestöjen ja Poliisihallituksen välillä, mutta ratkaisua ei olla vielä saatu. Sopimuksen mukaiseen yhteistyöhön osallistuminen on siis vapaaehtoista, eikä valtioiden välinen sopimus vaikuta heihin, jotka eivät vapaaehtoisesti lähde siihen mukaan.

Marko Rikalainen