Matkustaminen lepoajalla – missä menee työnantajan määräysvallan rajat?

Jos virkamiehen matka työtehtävälle ei ole työaikaa, niin millä perusteella työnantaja voi määrätä hänet kuljettamaan työnantajan omaisuutta ja huolehtimaan siitä lepoaikanaan? Tähän kysymykseen kiteytyy joukko käytännön epäselvyyksiä, joihin SPJL on Työtuomioistuimen kesäkuussa 2022 antaman päätöksen jälkeen hakenut selvyyttä.


Teksti: Sari Wiid

Kuva: Katja Almgren

Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkue oli määrätty 21.8.2019 turvaamistehtävään Helsinkiin. Työnantajan näkemyksen mukaan matka Lahdesta Helsinkiin ei ollut työaikaa, vaikka joukkue kuljetti Jouha-varusteita ja huolehti sen aikana niistä, valmistautui työtehtävään sekä oli koko ajan työnantajan käytettävissä. SPJL oli eri mieltä: näissä olosuhteissa kyse ei voinut olla lepoajasta. Kun asiaa ei saatu neuvotteluteitse korjattua, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO vei sen vuonna 2021 SPJL:n pyynnöstä Työtuomioistuimen (TT) ratkaistavaksi. 

Kysymyksiä vailla vastauksia

TT:n 13.6.2022 antama äänestyspäätös oli SPJL:n kannalta negatiivinen. TT:n päätös koski tätä yksittäistapausta, eikä se ottanut yleisemmin kantaa työnantajan direktio-oikeuteen, ohjeisiin ja määräyksiin. Tämä aiheutti laajaa keskustelua työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja erityisesti siitä, voiko työnantaja määrätä virkamiehen työajan ulkopuolisesta ajankäytöstä – ja jos voi, niin mihin perustuen ja missä määrin. 

Tähän asiaan SPJL haki selvyyttä Poliisihallitukselle 20.12.2022 osoittamassaan lausuntopyynnössä. Poha vastasi 3.1.2023 – mutta liiton näkemyksen mukaan ei niihin käytännön kysymyksiin, joita lausuntopyynnössä oli esitetty.

SPJL täsmensi pyyntöään 31.1.2023. Poha lähetti vastauksen uudistettuun pyyntöön 1.3.2023, mutta ei edelleenkään vastannut liiton kysymyksiin. Siksi SPJL pyysi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta oikeudellista asiantuntijalausuntoa liiton Pohalle esittämistä mutta vastausta vaille jääneistä kysymyksistä. Kysymyksiä pyydettiin tarkastelemaan myös yleisesti virkamiesten, ei vain poliisien, osalta. Lisäksi toivottiin, että Koskinen kommentoisi TT:n 13.6.2022 antamaa päätöstä.

Keskeinen kysymys oli, missä tilanteissa ja millä perusteilla työnantaja voi määrätä virkamiehen kuljettamaan työnantajan omaisuutta tai työnantajan osoittamaa muuta omaisuutta ja huolehtimaan siitä työajan ulkopuolella lepoaikanaan.

”Kyseinen matka olisi ilman muuta tullut katsoa työajaksi.”

Työoikeuden emeritusprofessori Srppo Koskinen

Ei mikään tavallinen työmatka

Koskinen antoi asiantuntijalausuntonsa 24.6.2023. Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukon vuonna 2019 tekemästä matkasta Koskinen toteaa: 

”Mielestäni käytettävissä olevilla tiedoilla kyseinen matka olisi ilman muuta tullut katsoa työajaksi. Poliisimiehet ovat olleet hyvin sidoksissa työtehtäviinsä, eikä matka-aikana ole voinut lepäillä tai ”unohtaa” työasiat. Jokaisen on koko matkan ajan tarvinnut huolehtia varusteistaan. Joka tapauksessa kyse ainakin tulisi olla työnantajan määräykseen perustuvasta työajasta samoin kuin työntekijän kohdalla työaikalain esitöiden mukaan voi olla kyse sopimusperusteisesta työajasta.”

Koskisen mukaan Jouhan matkan olosuhteet poikkesivat selvästi ”tavallisesta” työmatkasta, jota ei lasketa työajaksi: ”Virka-asun ja erityisesti voimankäyttövarusteiden käytölle pitää antaa tätä ratkaisua suurempi merkitys. Niiden käyttäminen merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kysymys on työajasta.” Toisin kuin vikamiehet yleensä, Jouha-ryhmään kuuluvat eivät voineet päättää, lähtevätkö he virkamatkalle kotoaan vai virkapaikalta, eivätkä he voineet päättää pukeutumisestaan. Joukkueenjohtaja oli käynyt matkan aikana läpi ohjeita ryhmäjohtajille tarvittavilta osin. 

TT:n päätöksestä ei voi valittaa, mutta harmillisinta on, että Poliisihallitus ei SPJL:n lausuntopyyntöihin antamissaan vastauksissa selventänyt sitä, että jos kerran matkustamista ei olosuhteista, työnantajan omaisuudesta huolehtimisesta ja työtehtävään liittyvien toimien tekemisestä huolimatta lasketa työajaksi, vaan se on lepoaikaa, niin millä perusteella ja miten laajasti työnantaja voi määrätä työntekijän lepoajan käytöstä.

Soveltamisohjetta tarvitaan

Seppo Koskinen toteaa, että ”työhön käytetty aika ei nykyisin ole selkeä käsite ja tämä olisi pitänyt paremmin huomioida työaikalakia koskevassa ehdotuksessa … Yleinen työaikalaki näyttää aiheuttavan tulkinta-ongelmia poliisimiesten työajan osalta. Toisaalta työaikalaki on jo nyt laajalti sopimuksen­varainen.”

Niinpä Koskinen esittää vähintäänkin soveltamisohjeen laatimista, ja sitä myös SPJL on vaatinut.

”Työtuomioistuimen … tuomion jälkeen olisi kuitenkin syytä antaa ainakin soveltamisohje siitä, miten tuomio vaikuttaa. Kyseinen soveltamisohje on syytä valmistella ja käsitellä yhteisesti samalla tavoin, kuin työmarkkinajärjestöt antavat soveltamisohjeita oman työehtosopimuksensa soveltamisesta”, Koskinen kirjoittaa lausunnossaan.

Emeritusprofessori Koskinen ei siis yhtynyt TT:n ratkaisuun, jonka mukaan työtehtävään valmistautuva sekä runsasta kalustoa kuljettava Jouha-joukko vietti työmatkan aikana lepoaikaa. Tämä ei tietenkään kumoa TT:n päätöstä, mutta auki jää vieläkin se, miten poliisien pitäisi toimia, jos työnantaja vastaavissa tilanteissa edellyttää heiltä selvästi työhön liittyviä suorituksia lepoaikanaan. 

Tätä asiaa on pohdittu muun muassa SPJL:n luottamusmiesten neuvottelupäivillä maaliskuussa, eikä liiton jäsenten pidä eikä tarvitsekaan jäädä yksin miettimään vastausta näihin kysymyksiin. Jos jäsen joutuu tällaiseen tilanteeseen, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja tarvit­taessa myös SPJL:n lakimies Rita Ridanpäähän.