Hyvin voiva henkilöstö ja sosiaalinen verkosto ovat voimavara

Jaana Varila on ollut SPJL:n jäsen vuodesta 2000 alkaen ja matkan varrella kokemusta on kertynyt erilaisista tehtävistä niin henkilöstöhallinnossa kuin järjestötoiminnassakin. 

Miten päädyit nykyisiin tehtäviisi?

Ennen poliisihallintoon tuloa olin opiskellut merkonomiksi ja työn ohessa opiskelin tradenomiksi. Tehtävien ja yhteiskunnan muuttuessa tuli tarpeelliseksi suorittaa tradenomin tutkinto. Valmistuin vuonna 2012.

Aloitin työni poliisihallinnossa maaliskuussa 1998 ja tein aluksi sijaisuuksia muutaman vuoden ajan niin tutkintasihteerinä kuin lupahallinnossa. Muutaman kuukauden ajan kävin jopa laittamassa Haapa­veden nimismiespiirin vanhaa arkistoa luovutuskuntoon maakunta-arkistoa varten. Sitten pääsin talous- ja henkilöstöhallintoon vakituiseen paikkaan. Vuonna 2014 tuli poliisin kolmas hallintorakenneuudistus (PORA III) ja siirryimme osaksi Oulun poliisilaitosta. Muutosten myötä olen toiminut täysin henkilöstöhallinnon puolella vuoden 2014 alusta alkaen.  

Olen kotoisin Pihtiputaalta, mutta tulin kouluun kauppaoppilaitokseen Haapajärvelle ja olen tehnyt koko työurani täällä. Viihdyn hyvin työssäni ja vaikka paikkakunta on pieni, ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät ja pidän asumisesta Haapa­järvellä. 

Mitä työhösi kuuluu ja millainen on tavanomainen työpäiväsi? 

Teen työssäni monenlaista: henkilöstöhallinnon tehtäviä palvelussuhteiden luonnista sopimusten päättämisiin ja paljon erilaisia asioita siltä väliltä, esimerkiksi vuosilomiin, poissaoloihin, palkkoihin ja työajanmuutoksiin liittyviä tehtäviä. Haapajärven poliisiasema on suht pieni, joten jonkin verran tulee  myös yleisiä tehtäviä, joita jonkun vain täytyy hoitaa. Ja koska asema on pieni, työyhteisön tunnelma on suhteellisen läheinen. Varsinkin tutkinta- ja lupahallintohenkilöstön kanssa olemme päivittäin tekemisissä keskenämme. 

Työpäivät vaihtelevat hyvin paljon. Joskus pystyn keskittymään niin sanotusti selvitettävään työhön, toisinaan taas puheluita, sähköposteja ja vastaavaa on suunnattomasti. Se juuri onkin tämän työn suola, samanlaisia työpäiviä ei ole. Meillä henkilöstöhallinnossa eletään palkanmaksujen vuoksi eräänlaisissa kahden viikon sykleissä. Ne rytmittävät työtä. 

Mistä pidät työssäsi erityisesti? 

Työssäni pidän eniten siitä, että saan olla tekemisissä ihmisten kanssa ja haastaa itseäni. Lait, ohjeet, käytännöt ja tilanteet muuttuvat eikä työstä tule tasapaksua tai yksitoikkoista. Kipinä pysyy, kun joudun ottamaan asioista selvää ja saan tehdä ja hoitaa laajalla skaalalla ja monipuolisesti henkilöstön asioita.

Miten päädyit mukaan järjestötoimintaan?

Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n toimintaan tulin mukaan työkavereiden kannustuksesta. Aluksi olin epäileväinen ja arkailin, mutta en ole katunut yhtään. Yhdistys toimii 07- ja 40-sarjoissa työskentelevien edunvalvojana palkka- ja virkasuhdeasioissa. Lisäksi yritämme edistää SPH:n jäsenten työhyvinvointia erilaisilla toimilla. SPH:n jäsenmäärä on noin 750. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu eri tehtävissä toimivia henkilöitä koko valtakunnan alueelta. 

Millaista järjestötoiminnassa mukana olo on ollut?

Homma on antoisaa, vaikka valtakunnallisessa yhdistyksessä on toki omat haasteensa. Muun muassa siinä, miten eri aluei­den jäsenistö saadaan huomioitua tasapuolisesti. Toisaalta taas pääsen verkostoitumaan ja näkemään eri alueiden ihmisiä ja oppimaan heiltä sekä vaihtamaan ajatuksia. Olen kokenut sen erittäin positiiviseksi. 

Valtakunnallisuuden ansiosta saamme hyvin tietoa, jos jollain tehtäväalueella tai maantieteellisellä alueella on esimerkiksi ruuhkaa, resurssipulaa, palkkaukseen liittyviä asioita tai jotain muuta, johon yhdistyksen tulisi puuttua. Kaikki asiathan eivät ole sellaisia, että niihin saisi hetkessä muutosta, mutta pitkäjänteisellä työllä ja ajan kanssa muutostakin syntyy. Jotkut asiat hoituvat nopeammin ja voivat olla sellaisia, että epäkohdan olemassaolosta ei vain olla oltu tietoisia. Siksi jäsenistöltä saatu palaute onkin arvokasta ja ohjaa yhdistyksen toimintaa. 

Yhdistyksen tavoitteena on toimia niin, että jäsenistöä kohdeltaisiin ja huomioitaisiin tasapuolisesti koko maassa. Yhdistys järjestää kerran vuodessa vuosikokouksen ja siellä voi tutustua muissa laitoksissa työskenteleviin ja verkostoitua. Lisäksi alueilla järjestetään jäsentilaisuuksia, joihin jäsenistön toivotaan osallistuvan ja tuovan terveisiä huomioitavista asioista. Toki yhteyttä voi ottaa muutenkin, esimerkiksi sähkö­postilla tai puhelimitse.

Miten työ ja järjestötoiminta sopivat yhteen?

Järjestötoiminta ja oma työni tukevat hyvin toisiaan. Kun tutustuu muissa laitoksissa toimiviin henkilöihin, on helpompaa kysyä apua ja vinkkejä. Luottamusmiehenä ollessani henkilöstöhallinnon kokemuksesta oli paljon apua. Olen kokenut yhdistyksessä toimimisen mielenkiintoisena ja opettavaisena, välillä joissain asioissa ehkä vähän haastavanakin, mutta yhdessä keskustellen ja viestitellen asiat ovat aina selvinneet. 

Muiden tuki ja mielipiteet ovat todella tärkeitä, eikä yksin ole tarvinnut jäädä miettimään asioita. On hyvä, että esimerkiksi yhdistyksen hallituksessa on sekä vähemmän että ­kauemman aikaa toimineita, koska pidempään toimineet tuovat kokemusta toimintaan ja tuoreemmat taas tuovat uusia ajatuksia ja ilmettä. 

Kaiken kaikkiaan yhdistystoiminnassa mukana oleminen on opettanut minulle todella paljon ja olen tutustunut moniin huippuihmisiin. Sosiaaliset verkostot ja hyvinvoiva henkilöstö ovat voimavara. 

SPH on yksi SPJL:n valtakunnallisista jäsenyhdistystä, jonka henkilöjäsenet ovat valtionhallinnossa, pääasiallisesti sisäministeriön ja oikeushallinnon sihteeri-, asiantuntija- sekä esimiestehtävissä työskenteleviä henkilöitä.