Korvaamaton työkaveri

Rohkea, peloton, helposti motivoitavissa eikä liian impulsiivinen. Sellainen on parhaimmillaan poliisin korvaamaton, nelijalkainen työkaveri: poliisikoira. Suomessa on noin 250 poliisikoiraa. Yleisimmät poliisin käyttämät partiokoirarodut ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois. Erikoiskoiriksi on koulutettu myös labradorinnoutajia, sileäkarvaisia noutajia, bordercollieita sekä parsonrusselinterriereitä.

– Saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois ovat osoittautuneet poliisin työhön sopiviksi työkoiriksi koska niiden luontainen oppimiskyky ja varhainen kypsyminen mahdollistavat monipuolisen käytön. Etenkin belgianpaimenkoira malinois kypsyy nopeammin kuin monet muut koira­rodut, Poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Pasi Kemppainen kertoo.

Suomen Kennelliitto kuvailee rotumääritelmässään bel­gianpaimenkoira malinoisia pelottomaksi, tarkkaavaiseksi, valppaaksi ja aktiiviseksi koiraksi, joka on aina valmis toimintaan. Saksanpaimenkoira on Kennelliiton rotumääritelmän mukaan luonteeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma ja tarkkaavainen. Lisäksi koiralla on hyvä stressin­sietokyky.

– Malinois on selvä valtarotu tällä hetkellä. Poliisikoiranohjaaja tai sellaiseksi opiskeleva saa esittää toiveen tulevan koiran rodusta ja me yritämme Poliisikoiralaitoksella tunnollisesti toteuttaa tämän toiveen, Poliisikoiralaitoksen kouluttaja ja ylikonstaapeli Antti Tikkanen sanoo.

Sopivan pennun löytäminen on monen asian summa

Poliisikoiralaitos valitsee ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Tikkasen mukaan sopivia koiria etsitään jatkuvasti. Vuosittain Poliisikoiralaitos hankkii 30–40 koiraa. Pääasiassa koirat tulevat vuosien saatossa tutuksi tulleilta kasvattajilta, mutta kuka tahansa voi tarjota pentujaan Poliisikoiralaitokselle. Yksittäisiä koiria ostetaan myös ulkomailta.

– Se on melkoista taiteilua löytää sopiva pentu, sillä mitään ylitarjontaa poliisikoiraksi sopivista pennuista ei Suomessa ole. Onneksi kasvattajat tietävät hyvin, millaisia pentuja Poliisi­koiralaitos hankkii, joten usein he soittavat meille päin, että nyt olisi sopiva pentu tarjolla, Tikkanen kertoo.

Koiran soveltuvuuden poliisikoiraksi huomaa kuitenkin usein vasta koulutuksen edetessä. Välillä myös koiran terveysvaivat estävät sen toimimisen poliisikoirana. Suomessa pentuna ostettujen koirien vaihtoprosentti on karkeasti arvioiden 10–15. Luku on suhteellisen alhainen, kun sitä verrataan muiden samankaltaista poliisikoiratoimintaa harjoittavien maiden vastaaviin lukuihin.

– Emme voi syyttää itseämme, jos koira ei sovellu tehtäväänsä, mutta emme voi myöskään kehua pelkästään ­itseämme, jos pennusta kasvaa toimessaan menestyvä poliisikoira. Pennun perimä, emän tiineysaika ja sen kyvykkyys hoivata pentua sekä koulutus ja pennun kasvuympäristö määrittelevät paljon, minkälaisia koiria poliisiyksiköillä on käytössään, Tikkanen sanoo.

– Jos koulutuksen edetessä havaitaan, ettei koira sovi tehtäväänsä terveyteen liittyvien murheiden tai ominaisuuspuutoksien vuoksi, Poliisikoiralaitos etsii sille uuden kodin. Joskus käy niin, että poliisikoiranohjaaja tai hänen läheisensä ovat ehtineet kovasti kiintyä koiraan, ja silloin koira jää ohjaajan tai hänen lähipiirinsä huostaan. Usein myös koiran myyneellä kasvattajalla on kiinnostusta auttaa uuden kodin etsimisessä, Tikkanen jatkaa.

Poliisin partiokoirat ovat uroksia. Aika ajoin kasvattajat haluavat käyttää poliisikoiria omaan jalostustyöhönsä, eikä siihen pääsääntöisesti ole estettä. Narttukoirilla, joita on erikoiskoirina, ei teetetä pentuja, koska Poliisikoiralaitoksella ei ole osaamista kasvatustyöstä ja toisaalta koira olisi suhteellisen pitkän ajan pois työtehtäviltä. 

Positiivinen vahvistaminen ainoa oikea koulutustapa

Suomalaisen poliisikoiratoiminnan perustana voidaan pitää laadukasta partiokoiratoimintaa. Partiokoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria eli yksi koira kykenee suoriutumaan monesta erilaisesta poliisikoiratehtävästä. 

Partiokoirat koulutetaan peruskoulutuksen lisäksi huumeiden, räjähdysaineiden, palavien nesteiden tai ruumiiden etsimiseen. Partiokoirien lisäksi poliisilla on käytössään erikoiskoiria, jotka koulutetaan tottelevaisuuden lisäksi yhteen erikoistehtävään. Erikoiskoirat toimivat ainoastaan omalla erikoistumisalueellaan, kuten räjähdys- tai huumausaineiden etsinnässä, ruumiskoirina tai avustamassa palosyyn tutkintaa.

Jotta koirasta tulee partiokoira, sen pitää läpäistä peruskoulutus, johon kuuluvat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.

– Koirat pääsevät työskentelemään heti niissä asioissa, joissa ne ovat suorittaneet testit hyväksytysti läpi. Niinpä esimerkiksi kadonneen henkilön etsintään voi osallistua jopa­ vuoden ikäinen poliisikoiran alku, joka on suorittanut vaadittavat testit hyväksytysti. Voimankäyttöön liittyvät testit suoritetaan pääsääntöisesti viimeisenä, Tikkanen sanoo.

Kemppainen kertoo, että poliisikoirat koulutetaan positiivisen vahvistamisen avulla eli toivotun käyttäytymisen palkitsemisella. Palkkioina käytetään leluja ja niiden kanssa leikkimistä sekä makupaloja. Myös ohjaajan osoittama tyytyväisyys ja esimerkiksi silittäminen toimivat monelle koiralle palkkioina.

Poliisikoirien yleiseen sekä työhyvinvointiin pyritään kiinnittämään paljon huomiota. Koirien hyvinvoinnin kannalta parannettavaa on havaittu muun muassa poliisin ajoneuvojen koirien kuljetustiloissa, jotka osa koirista kokee epämiellyttävinä. Poliisikoiralaitos, yhteistyötahojensa avustamana, onkin aloittanut selvitystyön siitä, miksi osa koirista kokee kuljetustilat epämiellyttävinä ja miten asia voidaan ratkaista niin, että koirien hyvinvointi on taattu. 

Koiran korvaamattomuus on nenän ansiota

Suomessa poliisikoiratoiminnan katsotaan alkaneen virallisesti vuonna 1909, jolloin ensimmäinen poliisikoira, saksanpaimenkoira Hektor von der Volmeburg, tuotiin Saksasta Helsingin poliisilaitokselle. Suomen ensimmäinen huumekoira aloitti työnsä vuonna 1969. Ensimmäiset räjähdekoirat koulutettiin 1970-luvun ETY-kokouksiin.

Koiran valtti poliisin työkaverina on sen hajuaisti, se on miljoona kertaa parempi kuin ihmisellä. 

– Koiran hajuaisti on niin ylivoimainen, ettemme vielä edes tiedä mihin kaikkeen koiraa voi hyödyntää. Se on yksi tehtävämme täällä Poliisikoiralaitoksella selvittää, miten voisimme kehittää poliisin toimintaa koirien avulla, Kemppainen sanoo.

– Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, mutta ei ole tiedossa, että teknologialla olisi pystytty korvaamaan koiran hajuaistia. En usko, että poliisikoira olisi korvattavissa lähitulevaisuudessa, Tikkanen toteaa.

Teknologia on kuitenkin tarjonnut apua poliisikoiratoiminnalle. Esimerkiksi ihmisen etsinnässä välillä drone ohjaa ­poliisikoiran henkilön luokse ja välillä toisinpäin.

– Paras lopputulos saadaan, kun hyödynnämme poliisin osaamista ja koiran kykyjä yhdessä teknisten apuvälineiden kanssa, Kemppainen sanoo.

Nenänkäytön lisäksi poliisikoira on poliisin voimankäytönväline. Poliisikoirat ovat mukana noin 10 000–12 000 tehtävällä vuosittain. Karkean arvion mukaan noin 10 prosenttia poliisikoiran tehtävistä liittyy tavalla tai toisella poliisin voimankäyttötehtäviin. Lukuun on laskettu mukaan myös tehtävät, joissa on varauduttu koiran käyttämiseen. Usein tilanne rauhoittuu, kun poliisikoira otetaan esiin.

– Sanoisin, että koiran voimankäyttötehtävät eivät ole vähentyneet, mutta nenänkäyttötehtävät ovat lisääntyneet. Koira on loistava työkaveri ja ilman sitä poliisin työ hidastuisi ja hankaloituisi, Tikkanen toteaa. 

Poliisikoiria ostetaan noin 35 vuodessa

• Suomessa on noin 250 poliisikoiraa.
• Partiokoirista noin 60 prosenttia on belgian­paimenkoira malinoiseja ja loput saksan­paimenkoiria.
• Erikoiskoira voi olla minkä rotuinen tahansa. Suomessa erikoiskoirina on muun muassa ­noutajia sekä paimenkoiria.
• Poliisikoirat jäävät eläkkeelle 10-vuotiaina, ja ne viettävät eläkepäivänsä tavallisimmin ohjaajiensa perheissä.
• Partiokoirien tasokokeet on jaettu kahdelle vuodelle, koska testattavia lajeja on niin paljon. ­Erikoiskoirilla on vuosittaiset tasotarkastukset.
• Poliisikoiran nenänkäyttötehtäviä ovat tällä hetkellä huumausaineiden, räjähteiden, aseiden, rahan, asiakirjojen, ruumiiden, ihmisten, palojäämien ja eritteiden etsintä.
• Noin 40 prosenttia kaikista poliisikoirista on koulutettu huumausaineiden etsintään.
• Poliisikoiralaitos ostaa vuosittain 30–40 koiraa.
• Poliisikoirat ovat vuosittain mukana 10 000–12 000 tehtävällä ympäri maan.
• Poliisilaitoksilla on aina vähintään yksi koira­partio vuorossa.

Poliisikoiralaitoksesta valmistuu ohjaajia ja koirapartiomiehiä

• Poliisikoiralaitos sijaitsee Hämeenlinnassa.
• Poliisikoiraohjaajan koulutus kestää 2,5 vuotta.
• Vuosittain opinnot aloittaa 12 partiokoiran­ohjaajaa ja 2–4 erikoiskoiranohjaajaa.
• Koirapartiomiehet käyvät kahden viikon koulutuksen.
• Suomessa on 230 poliisikoiranohjaajaa.