Pääkirjoitus: Työhyvinvointia, ei sanahelinää

Yksi hallitusohjelmaan kuuluvan Työ2030-ohjelman tavoitteista on ”nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä”. Onhan tässä vielä runsaat viisi vuotta jäljellä, mutta SPJL:n jäseniltä saadun viestin perusteella ei hyvältä näytä.


Teksti: Sari Wiid

Kuva: AdobeStock

Työhyvinvoinnin rapautuminen ja tarve työhyvinvointia tukeville toimenpiteille nousi vahvasti esiin jäsenille viime kesänä tehdyissä puhelinhaastatteluissa. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. 

”Voimat loppuvat joskus, kun vyötä kiristetään”, totesi yksi harjoittelija Marion Eastonin tekemään kyselyyn vastanneista. Huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta on jokapäiväinen, kaikkia jäsenryhmiä koskettava asia. Tämä ei voi olla jymyuutinen kenellekään: samat huolet­ nousivat esiin muun muassa SPJL:n vuonna 2022 tekemässä jäsenkyselyssä.

Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla todetaan kannustavasti, että ”työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi tehdään yhdessä”. Tottahan se on, että oma roolinsa tässä tekemisessä on niin työnantajilla kuin työntekijöilläkin. Valitettavasti työnantajien puheet työhyvinvoinnista kaikuvat yhä useampiin korviin sanahelinänä. Usko siihen, että SPJL:n jäsenten työnantajatahot oikeasti tekisivät jotain, vaikuttaa olevan niin heikko, että korvaavia toimia toivotaan liitolta. 

Smartum-edun poistaminen on monen mielessä ollut pitkään työnantajan välinpitämättömyyden symboli. Tämä mielikuva vain vahvistuu, jos uusien säästötoimien kynnyksellä ensimmäiseksi tulilinjalle joutuvat tyhy-päivien kaltaiset pikkusummat. Työhyvinvointi ei tietenkään synny vain tyhy-päivistä, mutta hieman psykologista silmää kaivattaisiin. 

”Työnantaja karsii hyvinvointietuudet pois, mutta velvoittaa hyvää kuntoa. Rajalla/PV:llä ja palolaitoksissa työnantaja tukee. Miksi me olemme eri asemassa?”, yksi puhelinkyselyyn osallistuneista pohti. Toinen mietti ”Voidaanko työnantajaa painostaa huomioimaan jaksaminen paremmin?”. 

Kyllä, työhyvinvoinnin edistäminen on SPJL:lle erittäin tärkeä tavoite ja sen puolesta tehdään työtä. Mutta josko työnantajilta saisi tähän edes vähän jeesiä? Ei yleviä sanoja henkilöstön tärkeydestä, vaan oikeita toimia oikeaan aikaan työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Mitä kireämmät ajat meillä on resurssien näkökulmasta, sitä enemmän on panostettava työhyvinvointiin, ainakin jos tuottavuutta halutaan lisätä.

Työhyvinvointi oli siis keskeinen SPJL:n jäsenten puhelinhaastatteluissa esiin noussut asia, mutta ei suinkaan ainoa. Jo tänä syksynä tulemme tekemään omissa käsissämme olevia asioita kuten jäsenten kaipaaman tiedonkulun tukemista ja kehittämistä. Sekä tietenkin jäseniltä saadun viestin entistäkin vahvempaa viemistä päätöksenteon pöytiin.