Työtä rakkaudesta lajiin
Käräjäsihteerin työssä näkee ihmisen hyvät ja huonot puolet.
Teksti: Päivi Tolonen
Kuvat: Katja Almgren
Heini Varis on työskennellyt käräjäsihteerinä yli kolmen vuoden ajan. Hän aloitti työt Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa keväällä 2021.
– Minulla on se tavallinen tarina. Menin käräjäoikeuteen tekemään oikeustradenomin opintoihini kuuluvaa työharjoittelua. Sen jälkeen minulle tarjottiin työpaikkaa ja jäin sille tielle, hän naurahtaa.
Vuoden 2023 alussa Varis siirtyi työskentelemään Helsingin käräjäoikeuden rikososastolle talous- ja seksuaalirikostiimiin. Osastolla on reilu parikymmentä tuomari-sihteeri-työparia.
Kun syyttäjältä tulee uusi rikosjuttu, antaa apulaisosastovastaava sen käsittelyyn jollekin työparille. Tuomari katsoo jutun ensin ja antaa sen sitten kommentteineen käräjäsihteerille.
– Juttunivaskan päällä on infolehti, jossa kerrotaan muun muassa asianosaisista; kuullaanko heitä henkilökohtaisesti, onko asianomistajalla kirjallisia korvausvaatimuksia vai pitääkö niitä kysyä, sekä jutun käsittelyaikataulutoiveet, Varis kertoo.
Kun Varis on tarkistanut syyttäjältä mahdollisen istuntopäivän, hän valmistelee haasteen ja toimittaa sen haastemiehelle.
Variksella ja hänen työparillaan on tällä hetkellä toista sataa juttua jonossa.
– Jos tänään tulisi sisään kiireetön juttu, sen käsittely menisi todennäköisesti vuoden päähän. Kiireellisempi juttu voitaisiin käsitellä puolen vuoden päästä. Mutta jos käy niin, että vastaajaa ei saada haastettua esimerkiksi hänen ulkomailla olonsa vuoksi, siirtyy juttu taas puoli vuotta eteenpäin.
Voittajafiilis käsitellystä jutusta
Kaikki Variksen tekemä työ tähtää istuntopäivään, sillä jutun tulee olla hyvin valmisteltu. Ennen käsittelypäivää hän täyttää istunnon pöytäkirjapohjan: mitä paremmin pohja on valmisteltu, sitä helpommalla hän pääsee istunnossa.
– Pöytäkirjaan voi laittaa esimerkiksi asianomistajan korvausvaatimukset, jos ne ovat tiedossa. Jos juttuun sisältyy useita syytekohtia, saattaa pohjan tekemiseen kulua useita tunteja.
Esivalmisteluihin kuuluu myös tilata tarvittaessa tulkki. Joskus tulkin tarve selviää vasta istuntopäivänä.
– Jokin aika sitten etsin ruotsin kielen tulkkia kissojen ja koirien kanssa. Kun olin hänet löytänyt ja pyytänyt paikalle, ilmoitti todistaja, ettei tulkkia tarvitakaan.
”Jos tänään tulisi sisään kiireetön juttu, sen käsittely menisi todennäköisesti vuoden päähän.”
Heini Varis
Juttujen käsittelyyn menee yleensä vähintään puoli päivää. Jos kyseessä on niin sanotusti helppo ja selkeä juttu kuten vaikkapa rattijuopumus, voidaan tuomio julistaa heti.
– Silloin tuntee helpotusta, että yksi juttu on saatu pois päiväjärjestyksestä.
– Tuomion julistamisen jälkeen annamme asianosaisille muutoksenhakuohjeet, jotta he voivat halutessaan ilmaista tyytymättömyytensä ja valittaa myöhemmin mahdollisesti hovioikeuteen. Kun tuomio on perusteluineen valmis, lähetän sen vielä sähköpostitse tai postitse asianosaisille, Varis sanoo.
Hän on ehtinyt nähdä työssään ihmisen hyvät ja huonot puolet. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa tuli käsiteltäväksi laaja, lapsiin kohdistunut seksuaalirikos, jossa vastaaja oli saalistanut uhrejaan somekanavien kautta.
– Se juttu jäi mieleen elävästi, koska sitä käsiteltiin monta päivää. Istunnossa katseltiin todistusaineistona olevia valokuvia ja kuunneltiin tuntien mittaisia tallenteita, joissa poliisi haastatteli lapsia. Tällaiset jutut saattavat olla rankkoja sihteereille, joilla on saman ikäisiä lapsia. Meillä onkin mahdollista vaihtaa päittäin juttu, joka tuntuu liian rankalta.
Jackpot iskee kiireessä
Varista kuormittaa eniten työn luonne jatkuvine keskeytyksineen.
– Kun kirjoitan vaikkapa pöytäkirjapohjaa, tulee puhelu tai sähköposti, johon pitää vastata heti. Sen jälkeen mietin hetken, mitä olinkaan tekemässä. Sitten tulee työpari juttelemaan jostakin käsittelyssä olevasta oikeusjutusta. Tuntuukin, että kaikki asiat ovat täällä kiireellisiä.
Työhön mahtuu myös paljon pientä silppua. Esimerkiksi kaikki oikeusjutut ovat monessa eri sähköisessä kansiossa, joihin Variksen pitää kirjata käsittelemiensä juttujen pienimmätkin muutokset.
– Jos joku asianosainen soittaa ja kysyy jostakin oikeusjutusta, pitää muiden sihteerien pystyä tarvittaessa katsomaan sen tilanne kansioista.
Koska Variksella ei ole aina mahdollisuutta keskittyä kunnolla kuhunkin käsillä olevaan työtehtävään, hän ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi.
– Meillä on yksinkertaisesti liian vähän henkilökuntaa. Myös poliisilla on pulaa tutkijoista, lisäksi tarvittaisiin enemmän syyttäjiä.
Kaikki käräjäoikeuden työntekijät ovat Variksen mukaan pedantteja luonteita ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Kahvihuoneessa kuuluukin usein syviä huokauksia, kun tulee puhetta töistä.
– Edellisessä työpaikassani eräs vanhempi työntekijä antoi minulle hyvän neuvon: ei kannata vetää itseään piippuun näin huonosti palkatussa työssä.
Välillä tupsahtaa työn alle yllättävä istunto ”jackpot”. Vastaaja on haastettu uhkasakolla oikeuteen, ja hän on jättänyt saapumatta paikalle. Tämän vuoksi hänet on määrätty noutoon. Jos poliisi tavoittaa henkilön, hänet viedään putkaan odottamaan pikakäsittelyä, sillä putkassa voidaan pitää vain viiden päivän ajan.
– Pari päivää sitten tuli käsittelyyn tällainen tapaus. Olin itse sinä päivänä koulutuksessa ja työparini puolestaan seuraavana päivänä. Käsittely oli kuitenkin käynnistettävä pikimmiten, koska häntä ei voinut pitää pidempään putkassa. Yleensä ”jackpot” päsähtää juuri silloin, kun on kauhea kiire muutenkin.
Varis toimii myös lähestymiskieltoasioiden vastuusihteerinä. Hän päivittää toiminnan ohjeita ja pitää langat käsissään ollen tietoinen myös kaikista käsittelyssä olevista jutuista.
Sihteerien vaihtuvuus suuri
Rikosasiat ovat kiinnostaneet Varista lapsesta saakka: hänen haaveammattinsa oli poliisi. Hän opiskeli kuitenkin kansainvälisen politiikan tutkimusta avoimessa yliopistossa vuoden verran ja haki yliopistoon.
– En päässyt sinne, joten hain ja pääsin Laurea-ammattikouluun opiskelemaan oikeustradenomiksi. Ne opinnot kiinnostivatkin minua toden teolla.
Motivaatiota antaa tunne siitä, että tekee tärkeää työtä: joka aamu on syy tulla töihin.
– Minua kiinnostaa myös, miksi ihmiset tekevät rikoksia. Kohtaankin työssäni mitä moninaisempia motiiveja. Niistä saisi iltapäivälehtien artikkeleita lukiessaan vain pienen pintaraapaisun: juttujen sisältö on aina paljon monisyisempi.
Työn suola ovat vaihtelevat päivät. Vaikka osa jutuista on raskaita, tapaa istunnoissa myös hauskoja hahmoja.
– Tässä työssä pitää pystyä myös nauramaan, muuten ei jaksa. Meillä on erinomainen työilmapiiri: vaikka kaikilla on äärettömästi töitä, niin aina saa apua, jos tarvitsee.
”Ei kannata vetää itseään piippuun näin huonosti palkatussa työssä.”
Heini Varis
Etätöitä saa tehdä työtilanteen salliessa kaksi päivää viikossa, mutta päivien pitämisessä on useita rajoitteita.
– Asun Porvoossa, joten minulta kuluu kaksi tuntia työmatkoihin. Siksi etäpäivät olisivat minulle erityisen tärkeitä. Toivoisinkin, että työn ja vapaa-ajan voisi yhdistää joustavammin. Se tekisi työpaikkamme myös houkuttelevammaksi; nyt sihteereissä on suuri vaihtuvuus.
Käräjäsihteerin työtä jaksavat tehdä hänen mukaansa vain ne, joilla on riittävä rakkaus lajiin. Loput vaihtavat muihin töihin jo parin vuoden jälkeen.
– Suurin osa meistä on alle kolmikymppisiä, mikä kertoo paljon. Täältä löytyy vain muutama pysyvästi alalle jäänyt karpaasi. Muut vaihtavat poliisin puolelle tai paremmin palkattuihin yksityisen sektorin sihteerin töihin.
Varis osallistui jokin aika sitten luennolle, jolla aivotutkija puhui huonosti järjestetystä työstä. Siinä työnteko kärsii muun muassa jatkuvista keskeytyksistä.
– Kun hän kertoi siitä, mitä sellainen työ tekee ajan mittaan aivoille, ymmärsin, että keskittymiskykyni on itse asiassa huonontunut kolmen viime vuoden aikana. Veikkaan että se johtuu ainakin osittain tästä työstä.
Aiemmin Varis saattoi tehdä holtittoman pitkiä työpäiviä. Hän oletti, että kiireessä auttaa, kun varmistelee asiat mahdollisimman hyvin etukäteen, vaikka ylitöitä tehden.
– Sitten tajusin, että pitkässä juoksussa uuvun. Nyt lähden normipäivinä kotiin työajan päätyttyä. Kaksi koiraani säätelee myös työaikojani; en voi istuttaa heitä 12 tuntia jalat ristissä.
Asiantuntijaluennot kiinnostaisivat
Varis sai kuulla Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:stä pian aloitettuaan työskentelyn Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Ensin hän sai meilitse liiton infopaketin ja sitten Varis jutteli asiasta kavereidensa kanssa.
– He sanoivat, että kannattaa kuulua ammattiliittoon, joten ajattelin, että miksipä ei ja liityin OHK ry:hyn saman tien.
Hän ei ole ollut vielä mukana yhdistyksen toiminnassa, mutta lukee aina Poliisi & Oikeus -lehden.
– Lehdessä on mielenkiintoisia juttuja. Olen myös tajunnut, että kuka muu meidän käräjäsihteereiden puolta pitäisi kuin ammattiyhdistys. Yksittäisen työntekijän sana kun ei pitkälle kanna.
Varis toivoo, että OHK toisi esille käräjäsihteerityön merkitystä; työ ei ole kahvinkeittoa ja papereiden lajittelua, vaan tasavertaista, oikeaa työtä tuomariparin kanssa.
– Oikeuslaitos ei pyörisi ilman meitä, hän puuskahtaa.
Varista kiinnostaisivat ammattiyhdistyksen järjestämät asiantuntijaluennot esimerkiksi työhyvinvoinnista, sekä erilaiset retket vaikkapa Tallinnaan tai Suomenlinnaan.
– Olisi mukavaa saada mahdollisuus verkostoitua eri ammattiryhmien kanssa.
Vaikka kaverit ovat aikatauluttaneet tekemisensä vuoden päähän, ei Varis suunnittele edes kesälomiaan. Kalenterin pitäminen työssä riittää hänelle.
– Kesällä harrastan kavereiden kanssa veneilyä, ja sekin pitää onneksi päättää sään mukaan miltei samana päivänä.
Hän harrastaa myös kuntonyrkkeilyä ja puuhastelee pienen omakotitalonsa pihalla kukkapenkin ääressä. Parasta rentoutumista onkin tehdä käsillä jotakin.
– Siitä tulee ihan zen-olo. Iltaisin nautin puolestani ihan vain siitä, kun voin käpertyä sohvalle ja ottaa koirat kainaloon.
Tulevaisuudelta Varis odottaa uusia haasteita: kenties lisäopintoja tai vaikkapa työskentelyä poliisin tutkimussihteerinä.
– Olen avoin uudelle ja elämä kuljettaa aina johonkin suuntaan.
