Vaikuttaminen Euroopassa tuntuu myös Suomessa

Kun SPJL:n puheenjohtaja kertoi vuonna 2022 liiton hallitukselle ja toimistolle, että häntä on pyydetty asettumaan ehdolle Euroopan poliisiliittojen kattojärjestö EuroCOP:n puheenjohtajaksi, moni saattoi hieman yllättyä. Onhan EuroCOP:n puheenjohtajuus yleensä langennut suurempien jäsenmaiden edustajille. Toki mietittiin, onko työtä vaativasta roolista hyötyä SPJL:n jäsenille.

Eniten näitä asioita taisi kuitenkin miettiä JonneRinne itse.

– Olin jo toiminut SPJL:n edustajana EuroCOP:ssa ja Nordiska Polisförbundet NPF:ssä. Kun EuroCOP:n edellinen puheenjohtaja Calum Steele luopui tehtävästään, aloin saada muilta jäsenmailta kannustusta lähteä ehdolle. Myös NPF ilmoitti asettuvansa ehdokkuuteni taakse. Toki keskustelut oman perheen ja liiton hallituksen kanssa olivat olennaisen tärkeitä, Rinne muistelee.  Rinne vakuuttui siitä, että eurooppalaisen kattojärjestön puheenjohtajuus olisi merkittävä näköalapaikka ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa, joten hän päätti asettua ehdolle. Hänet valittiin EuroCOP:n johtoon yksimielisesti marraskuussa 2022 ja jatkokaudelle keväällä 2024.

Tänä vuonna Rinteen kansainvälinen vaikuttamistyö on kasvanut maailmanlaajuiseksi, sillä hänet kutsuttiin neljällä mantereella toimivaan ICPRA:han (The International Council of Police Representative Associations) hallituksen jäseneksi. 

Konkreettisia toimia

EuroCOP tekee työtä erityisesti EU:n parlamentin ja komission suuntaan. Rinne toteaa, että jos haluamme vaikuttaa poliisien edunvalvontaan ja poliisia koskevaan lainsäädäntöön sekä Suomessa että koko Euroopassa, se voi tapahtuu käytännössä vain EuroCOP:n kautta. 

Somepäivityksistä saattaa tulla kuva, että kv-organisaatiot pitävät kokouksia kokousten perään. Tapaamiset ovat tärkeitä tavoitteiden asettamisen kannalta, mutta todellinen vaikuttamistyö tehdään muualla, usein EU:n elimissä Brysselissä mutta myös viemällä tietoa kansallisille päättäjille. 

– Pohdin usein, miten isot asiat saataisiin muutettua konkreettisiksi, mitattaviksikin. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta olen voinut konkretisoida asioita ja tapoja, joilla niitä tehdään, ja sen jälkeen on ryhdytty toimeen. Tämä toimintamalli on myös tuottanut tuloksia. 

Rinteen metodi kansainvälisessä toiminnassa voidaan siis tiivistää mottoon ”konkreettisia toimia pienin askelin, määränpää tarkasti mielessä”. Yksi esimerkki on EuroCOP:n kampanja EU-vaalien alla.

– Ennen kevään 2024 EU-vaaleja ihmettelin, miksi EuroCOP:n vaalivaikuttaminen oli jäänyt vähäiselle. Miksi emme vaikuttaisi tuleviin meppeihin jo lähtömaissa? Niinpä EuroCOP kokosi seuraavan parlamenttikauden tavoitteensa julkilausuman (Manifesto), joka käännettiin vaalivaikuttamiseen jäsenmaissa, myös Suomessa.

EU-vaalien jälkeen EuroCOP:n esiin nostamat asiat ovat saaneet vastakaikua uusissa edustajissa ja EU:n työryhmissä. Olivathan ne tulleet tutuiksi jo ennen vaaleja EuroCOP:n vaikuttamistyön kautta. Esimerkiksi poliisiin kohdistuvan väkivallan torjunta nousi Libe Committeen (The Committee of Civil Liberties, Justice and Home Affairs) puheenjohtajan agendalle; hän on määritellyt sen yhdeksi kärkitavoitteeksi. Nyt EuroCOP:n sanomalle ollaan huomattavasti vastaanottavaisempia.

Pohjoismaisessa yhteistyössä yksi keskeinen hanke on ollut Suomi-Ruotsi -valtiosopimukseen liittyvä edunvalvonta, jota liitot Ruotsissa ja Suomessa tekevät ennen kuin siirtymäaika päättyy ja sopimus astuu voimaan.

Mitä SPJL:n jäsen hyötyy?

SPJL:n puheenjohtajan näkyvä kansainvälinen rooli on lisännyt kiinnostusta myös kotimaassa.

– Yksi konkreettinen esimerkki on, että vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen minut kutsuttiin hallitusneuvotteluihin. Toki neuvottelijat olivat saaneet Suomen tilannekuvan suomalaiselta virkakunnalta, mutta minut kutsuttiinkin EuroCOP:n puheenjohtajan roolissa kertomaan siitä, mikä tilanne on Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa ja miten tilannekuvan muuttuminen tulisi huomioida myös Suomessa. 

Rinne nostikin heti EuroCOP-puheenjohtajakautensa alussa suomalaiseen keskusteluun muun muassa maalittamista ja katujengejä koskevia asioita. Tieto näiden ilmiöiden vaikutuksista tuli nimenomaan kansainvälisen yhteistyön kautta. 

– Meidän on oltava proaktiivisia, jos haluamme ehkäistä ja torjua haittoja jo ennalta, ja sen vuoksi kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Yhteistyön kautta saamme käyttöömme myös tieteellisesti tutkittua tietoa. 

EuroCOP:lla on oma toimisto ja henkilöstöä, mukaan lukien toimiston päällikkö (Head of Office), mutta puheenjohtajan rooli linjanvetäjänä ja päättäjänä on suurempi kuin yleensä suomalaisessa ay-toiminnassa. 

– On vaikea arvioida tarkasti, paljonko kansainvälinen toiminta vie työaikaani, mutta kyllä se on paljon. Kuitenkin kv-toimintaan käyttämäni ajan ja sen SPJL:n jäsenille tuottaman hyödyn panos-tuotos-suhde on mielestäni positiivinen. Monet ovet ovat auenneet, sillä sekä media että päättäjät haluavat kuulla EuroCOP:n puheenjohtajaa silloinkin, kun kansallisen liiton puheenjohtaja saattaisi jäädä varjoon.

Monesta asiasta saamme kiittää edellisiä sukupolvia. Nyt on kuitenkin meidän “vahtivuoro”, meidän aikamme kehittää asioita ja korjata epäkohtia. Erityisen tärkeää tämä on Eurooppa-tasolla, sillä Euroopan sisäisen turvallisuuden tilannekuva on suuressa muutoksessa ja se haastaa koko läntisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen. Asiat pitää tunnistaa ja ryhtyä toimiin niiden korjaamiseksi. Tekemällä tätä työtä Euroopassa parannamme asioita myös Suomessa.